Metsänlannoitus maalevityksenä
390,00 € / ha
lisätään alv: 93,60 € / haKun metsäsi kaipaa kasvatuslannoitusta tai haluat metsällesi paremman tuoton, suunnittelemme ja toteutamme työn kopteri- tai maalevityksenä. Lannoitteiden maalevityspalvelu sisältää lannoitteet sekä levitystyön maalevityksenä. Löydät valikoimassamme olevat lannoitteet alla olevasta valikosta.
Kun metsäsi kaipaa kasvatuslannoitusta tai haluat metsällesi paremman tuoton, suunnittelemme ja toteutamme työn kopteri- tai maalevityksenä. Maalevitys on yleensä kustannuksiltaan houkutteleva levitystapa alle 20 hehtaarin aloilla.
Lannoitteiden maalevityspalvelu sisältää:
- Lannoitteet
- Metsäsalpietari (noin 550 kg/ha)
- Levitystyön maalevityksenä.
Hinta: Hinta vaihtelee lannoitteen laadun sekä lannoituspinta-alan mukaan. Kun valitset käsiteltävän alueen pinta-alan hehtaareissa, arvioidun lannoitusalueen pinta-alan sekä lannoitetyypin, saat palvelun kokonaishinnan.
Ehto: Lannoitteiden varaston minimikoko on n 2,75 tonnia, mikä tarkoittaa noin 5 hehtaarin lannoitusalaa. Säkkimäärä tasataan lähimpään tasasäkkiin. Lannoitusalueella on oltava metsäkoneella harvennetut ajourat ja harvennus ei saa olla 6 vuotta vanhempi, jotta maalevitys on mahdollista. Mikäli lannoitteiden kuljetus varastopaikalle on mahdotonta tai kuljetus lannoitusalueen maasto varastopaikalta lannoituskohteelle ei mahdollista maalevitystä, niin lannoitteita eikä niiden levitystä voida toimittaa. Mikäli saman tuotteen varastopaikan minimikoko ei täyty tilaajan omassa tilauksessa tai yhdessä muiden naapurien kanssa yhteenlasketussa tilauksessa, niin lannoitteita eikä niiden levitystä voida toimittaa.
Metsänlannoitus on tuottava sijoitus
Metsää lannoittamalla metsänomistaja lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Tuottavimpia kasvatuslannoituskohteita ovat kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden havumetsät ja vastaavat turvemaat.
Metsää lannoittamalla puuston kasvu paranee, kun maassa niukasti olevien ravinteiden määrää lisätään. Kun metsässä ilmenee ravinneperäisiä kasvuhäiriöitä, niitä voidaan korjata ja ehkäistä metsän terveyslannoituksilla.
Kasvatuslannoitukset voi aloittaa ensiharvennuksen yhteydessä
Minkä verran lannoitus tuo lisäkasvua? Siihen vaikuttavat käytetyn lannoitteen ja sen määrän lisäksi moni asia. Näitä ovat
- metsän sijainti
- kasvupaikan viljavuus
- puulaji
- puuston ikä, koko ja kehitysvaihe
- lannoitteen levitysaika ja -tasaisuus.
Puusto on kasvatuslannoituskelpoisessa kehitysvaiheessa ensiharvennuksen jälkeen. Parhaat kasvunlisäykset saadaan lannoittamalla hoidettuja, nuoria ja keski-ikäisiä, jo ennestään hyväkasvuisia metsiköitä. Puuston ikääntyessä kasvu hieman alenee. Samoin alenee lannoituksen antama kasvunlisäys.
Kuitupuuikäisessä metsässä lannoitus nopeuttaa runkojen järeytymistä tukkipuuksi. Tukkipuuikäisessä metsässä lannoituksen tuoma kasvunlisäys on lähes kokonaan tukkipuuta ja kasvun lisäys on nopeasti hyödynnettävissä lannoitusta seuraavassa päätehakkuussa.
Kangasmetsissä typpeä, fosforia ja booria
Kangasmaiden männiköiden lannoituksessa riittää yleensä typen lisäys. Tähän sopii keväästä alkusyksyyn Suomen salpietari ja Metsän NP 1 sekä alkusyksystä pysyvän lumen tuloon saakka Urea. Männiköiden jatkolannoituksiin suositellaan joka toisella kerralla typen lisäksi fosforia ja booria sisältävää Metsän NP 1:stä.
Kuusikoissa typpi yhdessä fosforin kanssa antaa yleensä joitakin kuutioita suuremman kasvunlisäyksen kuin pelkkä typpi. Siksi kuusikoihin suositellaan Metsän NP 1:stä, joka sisältää myös hivenravinteita. Esimerkiksi boorilla ja sinkillä ylläpidetään metsän hyvää ravinnetasapainoa.
Lannoituksen vaikutusaika on kangasmaiden männiköissä keskimäärin 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10 vuotta.
Ojitetuista suometsistä 30-60 prosenttia epätasapainossa
Ojitettujen suometsien ravinnetalous poikkeaa selvästi kangasmetsien ravinnetilasta ja ravinnepuutoksia esiintyykin soilla enemmän kuin kankailla. Eri arvioiden mukaan ravinne-epätasapainoa esiintyy 30–60 prosentilla ojitetuista suometsistä.
Turvemailla kasvavien metsien ravinnetilaa voi arvioida silmämääräisesti etsimällä puustosta puutosoireita ja kasvuhäiriöitä. Silmin havaittava kasvuhäiriö merkitsee jo ankaraa ravinnepuutosta.
Useimmiten turvemaiden lannoitustarpeen määrittämisessä kannattaa kuitenkin tukeutua neulasnäytteisiin. Turvemaiden ravinnepuutokset ovat silmävaraisesti hankalia määritettäviä ja niihin liittyy useasti monen ravinteen samanaikainen puutos.
Lähde: Yara, Metsänlannoitusopas
